Taas yksi eletty viikko takanapäin. Eilen lähdimme töiden jälkeen ystäväni tupareita viettelemään Helsinkiin. Oli tosi mukavaa ja alkoholia kului kiitettävästi, niin kuin myös rahaakin…
Heräsin tänään aamulla yllättävän pirteänä. Söin tuhdin aamupalan ja toivoin sen karkoittavan krapulan pois (toki otin myös sinäänsä aika kiltisti, etten nyt ihan kaksin käsin). Ikäväkseni sain huomata, että ei se ihan täysin kyllä kaikonnut, vaan iski sitten hieman myöhemmin. Kotiin lähdettiin siinä puol neljän aikaan. Tavoitteena oli, että kerkeän kuudeksi tallille tunnille. Olimme siinä viiden maissa perillä ja vaihdoin nopsaan vaatteet ja pyyhälsin kohti tallia. Siellä mua vastassa olikin erittäin kurainen hevonen molemmin puolin.
Olen aika ypeä itsestäni, sillä saatiin ajoissa kaikki valmiiksi! Harjasin, kuin viimeistä päivää ja karvat vaan pöllysivät (mä en ymmärrä, miten siitä lähteekin niin paljon karvaa!!). Kymmentä vaille kuusi kävelimme alkukäyntejä kentällä ja aikalailla tasalta saapui opettaja. Olin vähän varautunut, että ne laukat ei tule sieltä sinne oikealle taas, niin kuin ajattelin, mutta oikeastaan, ne nousikin paljon helpommin tänään, kuin koskaan aiemmin! Jospa tästä siis sittenkin on hyötyä tästä ahertamisesta ja hampaiden kiristelystä?!
Kun laukat oli saatu kolmeen kertaan kuntoon oikealle, pystytettiin kentälle yksi este. Lopulta korkeus oli n. 60cm ja Donna vaihtoi pariin kertaan itse laukan esteen jälkeen oikeaksi! Olin kyllä mielettömän ylpeä tammasta! Ja itsestänikin, en ole Donnan kanssa koskaan noin suurta estettä hypännytkään.
Vähän pohdiskelin satulaa, että taitaa olla vähän ahdas kaaresta ja sain tukea opettajalta ajatukseen. Nyt, kun saa aikaiseksi, vaihdan kaaren isompaan. Selkään muodostuu oikeanlaisia lihaksia, Yeah!