Tämä on ollut siitä merkillinen päivä, että fiilis on ollut aika hyvä. Ei ole harmittanut, eikä tuntunut muutenkaan sellaiselta ”ärsyyntyneeltä”. Asia, joka vähän suretti on se, että ratsastuksenopettajani Emmi tuli tänään käymään liikkeessä ja kertoi, että hän muuttaa huomenna pois.
Uutinen oli siinä mielessä haikea, että Emmi on auttanut ihan mahdottoman paljon mua ja Donnaa ymmärtämään toisiamme ja vienyt meitä molempia eteenpäin. Hän on ollut kaikista opettajistani paras nuoresta iästään huolimatta, enkä koskaan voi kyllin kiittää häntä kaikesta siitä avusta, mitä hän on meille antanut! Toivon Emmille kaikkea hyvää jatkoon ja, että tapaamme taas pian. Onneksi hän muutti paikkakunnalle, jossa itselläni on paljon sukulaisia, joten varmasti tavataan taas.
Työpäivä meni muuten niissä tavallisissa merkeissä ja illalla menin vielä laitumelle laittamaan myrkkyä Donnalle ja näyttämään hoitajalle, miten sen saa pois laitumelta. Torstaihin saakka saakin olla siellä ihan rauhassa, sitten onkin kengitys ja samana päivänä ajattelin, että ratsastan myös, niin menee siinä samalla sitten. Kerroin myös syksyn mahdollisista suunnitelmista ja ainakaan hoitaja ei heti tyrmännyt ajatusta vähän kauemmaksi ajamisesta. Toivottavasti hän pysyy remmissä, on pärjännyt tosi kivasti Donnan kanssa.
Tarkoitus oli laitumella vähän kuvailla, mutta meni sitten ihan juoruamiseksi, joten ajattelin, että huomenna ehkä sitten. Möhkis pääsi nyt ensi kertaa juoksemaan tallilla vapaasti ja yllättikin positiivisesti siinä mielessä, että laitumella ei yhtään haukkunut hevosille. Varmuudeksi kuitenkin laitoin kiinni Nupun kanssa samaan aitaan, etteivät mene laitumelle. Hevoset on kaikki koiriin tottuneita, mutta saattavat hermostua, jos pyrkivät samalle reviirille.
Päivä on ollut kaikenkaikkiaan ihan kiva, lämminkin. Miinuspuoli on se, että koska talli oli jo laitettu kiinni, kun tultiin laitumelta, en saanut Donnan loimea sisälle talliin (avain oli jäänyt kotiin), vaan laitoin sen autoon. Sielläpä onkin hyvin kotoinen hevosekas tuoksu nyt 😀