Päivät on menneet suhteellisen samaa rataa kaikki, paitsi että tänään, vapaapäivänä saatiin vihdoin aikaiseksi rakentaa se lintujen häkki tuonne kaappiin…
Ovihan valmistui jo alkuviikosta, harmi vain, että emme olleet siihen lainkaan tyytyväisiä. Oven tekijöiden olisi pitänyt kartoitella tilanne vähän paremmin, nyt meinaan kävi niin, että käytännössä ottaen, jouduttiin tekemään ovi ”uusiksi”. Pari senttiä piti sahata reunasta ja myöskään se verkko ei ollut yhtään sellainen, kuin sen olisi pitänyt olla. Esteettisestikään ovi ei ole kovin kaunis… toistaiseksi siihen jäi myös tuo valkoinen millin rei´illä oleva verkko, mutta se vaihdetaan isompi silmäiseksi muovitetuksi verkoksi.
Ihmettelen kovasti heidän ratkaisuaan verkon suhteen, kun tiesivät, että se tulee kuitenin lintukaapin oveksi, olis kiva myös nähdä nuo linnut tuolla sisällä. Viisikymppiä sitten maksettiin siitä, että itse olisi saanut tehtyä halvemmalla paremman, mutta alunperin tuo puoliso oli sitä mieltä, että se pitää teettää, koska muuten tulee ruma. Niin…
Undulaattien sinne siirto sujui ”väkivaltaisesti” kuten aina tällaiset asiat, eli joutui ottamaan kiinni. Aika nopeasti ne tajusi kuitenkin uudessa häkissä, että täähän on paljon kivempi ja tilavampi, joten ehkä antavat anteeksi taas joku päivä. Tintti siirtyikin sinne ihan kädellä hirssiä syöden ja sellä ne kaikki kolme ovat olleet ihan sopuisasti. Alkuun vähän pelkäsin, ettei Tintti tajua omien ruokiensa olevan lattialla, mutta kun undulaatit sinnikkäästi ajoivat sen pois omalta ruualtaan huomasi se tilanteen. Lattialta se onkin tottunut syömään.
Jotenkin näyttää kovin tilavalta tämä meidän yksiö nyt, kun kaikki häkit sai pois. Pääsee jopa kastelemaan kukkia!
Aamupäivällä pyörähdin myös moikkaamassa Tonttua, laitumella oli kaikki hyvin, niin kuin oletinkin, mutta kun muutamaan päivään en ollut siellä pyörähtänyt, niin täytyi varmistua siitä, että mikään ei ole vialla.
Tuskaisen kuuma ollut, kävin heittämässä talviturkin pois viikonloppuna mökin lähellä sijaitsevassa järvessä, voi kun oli ihanan viileää. Möhkis piti opettaa uimaan, mutta se kehveli kerkes syöksymään järveen nutipäiden perässä, eikä enää uskaltanut sitten veteen. Onneksi se on niin tosi rohkea otus, että varmana kyllä kesällä oppii, että järvi on mukavan viileä ja kiva paikka. Muutoin tässä onkin menty sitten ihan tasaista rataa. Kesälomaa kovasti odottelen, mutta kovaa vauhtiahan tuo tuolta lähestyy.
Vielä loppuun pitää mainita, että eläinsirkuksen jatkohahmo Hani degu muutti työpaikan kuumuudesta meille hetkeksi pikkuhäkkiin oleilemaan. Lämpötila, kun siellä sisällä hipoo 32 astetta (degu voi heittää henkensä kuumuudesta), oli parempi tuoda jyrsky viileämpään ilmastoon.
Ei sillä, että täällä meilläkään nyt liian kylmä olisi, mutta viileämpi kuitenkin. 🙂