Aamun polkaisi käyntiin puhelin. Se ei sinäänsä ollut mikään yllätys, koska aina, kun mulla on vähänkin vapaata ja saisin nukkua, joku soittaa niin, että herättää mut. Kännykkää en voi pitää äänettömällä, koska kyseessä saattaa olla hätätapaus ja silloin haluankin herätä… kello oli tietty jo siinä möörin paljon, että ylös oli jo hyvä vääntäytyä, mutta herätys olis silti voinut olla hellävaraisempi, etenkin kun asia ei ollut mitenkään kuoleman vakava nyt heti, vaan koski kyydin tarjoamista illalla.
Soitin aamusta heti eläinlääkärille ja kyselin, että mites nyt se rokotus ja raspaus, mutta eihän niitä nyt voi tehdä, kun on se tulehdus siinä jalassa. Käski nyt huuhtoa jalkaa ja putsata. Meinas, että jos laittasin betadine hauteen. Rehvakkaana kävelin laitumelle, laitoin letkun kiinni, nappasin pintelin ja koirat ja menin suorittamaan tehtävää. Laitoin betadineen kastetun vanulapun ja pyöritin pintelin paikalleen. Kuinka ollakaan, kun selkäni käänsin ja katsoin uudestaan, oli tekele jo valahtanut nilkkaan… se siitä sitten. Läträsin betadinen kanssa aikani ja totesin, että saa luvan olla sillä hyvä. Jalka oli jo paremman näköinen, lääkärikin veikkas, että voi mennä ilman kuuria ohi, mut jos ei, niin sitten annetaan troppeja. Vähän lykkääntyi nyt rokotus ja raspaus, mutta ne suoritetaan ennen tallinvaihtoa.
Kävin päivällä notkumassa muutaman tunnin kaverin luona naapurissa ja vaihtelemassa kuulumiset. Sen jälkeen päivä onkin mennyt aika lailla laiskotellen ja möllöttäen. Tarkoitus on heittää hakukeikka ysiltä ja sitten käyn vielä huuhtomassa Donnan jalan. Huomenna pitäs muistaa käydä ostamassa lisää myrkkyä ja saumaus aine vessaan, että saa ton kulman laitettua uudelleen, ennen kun laatat alkaa tipahdella.
Uimaan tekis mieli, mutta ei vielä olla päädytty sopivaan uiskentelu paikkaan tälle päivälle.