Kylläpä nukuttikin tänään pitkään. Heräsin ekan kerran ysin maissa, mutta painoin vielä itsepintaisesti silmät kiinni. Yleensä olen jalkeilla viimeistää ennen yhtätoista, mutta tänään nukkuilin vähän pidempään. Sinäänsä vähän harmitti, koska tahdon vapaapäivinä tallille niin aikaisin, kuin mahdollista, mutta toisaalta olo oli ihanan pirteä!
Lenkitin koirat (tai raahasin perässä, eivät oikeen tykänneet märästä ilmasta) ja kiskoin tallihynttyyt taas niskaan. Mielessäni vähän harmittelin sitä, että oli niin märkä ilma, pakkanen olisi ollut enemmän mun mieleeni. Pelkäsin vähän, että tulisi kauheasti tilsaa hevoselle. Tallilla tein pikaharjaukset ja käärin pintelit hevoseläimelle takajalkoihin ja lähdettin matkaan. Se hyvä puoli oli siinä, että on loskaa, että tie oli aika pehmeä ja sen verran ilma lämmin ja lumi sulaa, ettei se tarttunut kavioihin. Ravailtiin turhat pörheilyt pois ja sitten loppu aika otettiinkin vaan käyntiä. Tamma vaikutti aika hyväntuuliselta ja rennolta. Kotiin päin oli taas sitä tuttua kiukuttelua ja hötkyilyä, mutta mustin vaan taas itse hengittää siellä selässä ja olla välittämättä. Käytiin vielä lopuksi metsälenkki, ennen kun mentiin takaisin talliin. Lenkin aikana välillä satoi lunta, välillä vettä ja välillä oli ihan tyyntä. Kaiken kaikkiaan oli kuitenkin tosi mukava reissu.
Nyt tuntuu mukavalta olla kotona, kun heppa on liikutettu ja tallilla kaikki ok. Nyt tarttis vaan sitten hoitaa ne joululahja asiat pois alta, mutta koska puolisko nukkuu oltuaan taas yön töissä, tuskin saadaan tänään tehtyä sen asian hyväksi mitään. Ehkä sitten maanantaina, mulla on onneksi vähän pidempi vapaa taas tiedossa, niin saa ihan oikeasti nollailla ja touhuilla hepan kanssa. Näin talvisin ja iltojen ollessa sysi pimeitä vähenee meillä ratsastelut mun vapaapäiviin. Homma toimii hyvin ja heppa ei tunnu liikoja välittävän tästä n. kolmesta/kahdesta kerrasta viikossa maastoilusta. Kentällä me suhataan kanssa, mutta se ei ole tällä hetkellä niin hyvässä kunnossa, että viitsisi, enkä itse ole löytänyt motivaatiota pyöriä siellä nyt ympyrää.
Jos vaikka sitten kohta suuntaisi tarmonsa tiskeihin vielä, kun ei ole paljoa tiskattavaa ja voisipa sitä vaikka etsiä taas jonkun kivan elokuvankin, jonka katsoa. Kuluneella viikolla katsoin virolais elokuvan Mina Olin Siin, joka oli mun mielestä ihan tosi hyvä. Lisäksi, kun Viron kieltä omatoimisesti opiskelen, en tarvinnut tekstejä lähes lainkaan. Katsoin myös Amerikkalaisen elokuvan Ottolapsi, joka myös oli ihan jees. Ei mikään kauhu, mitä ensin ajattelin, vaan ennemminkin trilleri. Loppu ei ollut kovin ennalta arvattava, pisteet siitä.