Nukuttiin tänään pitkään ja heti sängystä noustuani suuntasin tallille.
Nyt ei olla tamman kanssa kolmeen viikkoon tehty mitään, joten ajattelin, että tänään on hyvä päivä käydä ratsastamassa, kun ilmakin oli niin loistava ja tälle päivälle ei vielä ollut kertynyt suunnitelmia.
Olin varautunut kaikkeen. Mm. siihen, että tamma käyttäytyy ihan pölhösti. Se käpytteli tosi kiltisti laitumelta pois ja oli muutenkin varsin tyytyväisen oloinen siitä, että pääsi talliin pakoon ötököitä.
Laittelin varusteet ja suunnattiin kentälle. Koska viime ratsastuksesta on aikaa, tehtiin ihan vaan käynti-ravi harjoituksia. Vasta-asetuksia tehtiin vain käynnissä. Tamma oli ihan loistava ja hyvän tuulinen. Ainut mikä alkoi ärsyttää oli, että just kun meni hyvin, niin kentälle pölähti neljä varista, jotka aiheutti Donnassa sitten kauhistusta. Otettiin loppuun ihan pienen pieni pätkä harjoitus ravia niin, että se meni nätisti muodossa ja lopeteltiin.
Olin tosi tyytyväinen. Myös siihen, että tallilla sai olla ihan rauhassa. Tamma meni myös takaisin laitumelle ihan erinomaisen hienosti, mistä olin myöskin ovasti mielissäni.
Olen tainnut unohtaa kirjoitella Möhkiksen Tampereella olleista agiliityisoista.
Lähdettiin kaverin kanssa ajamaan niihin viime keskiviikkona kolmen aikaan. Odotukset oli mulla aika suuret, koska harkoissa Möhkis oli mennyt niin hyvin. Kuinka ollakaan itse kisoissa kävi sitten niin, että Möhkis ja mä mentiin ihan lukkoon. Esteet oli virallisilla mini korkeuksilla, mikä on Möhkikselle tosi paljon. A-estettä se ei mennyt ollenkaan,
vaikka ollaan sitä paljon harjoiteltu… olin melko lailla lyöty. Kaikenlisäksi olin ilmoittautunut myös hyppyesteisiin ja olin jo valmis luovuttamaan myös niiden suhteen…
Kisat oli siinä mielessä vähän huonosti suunniteltu, että me jouduttiin odottamaan viisi tuntia ennen sen viimeisen radan alkua. Koiria olii paljon ja lähes joka ikinen uusi ratansa. Lopulta, kun päästiin hyppyradalle olin jo ihan uuvahtanut. Lisäksi, kun mini, medi ja maxi luokat tutustuivat rataan yhdessä, oli aivan hirveä ruuhka ja kaikki vaan törmäili toisiinsa. Jätin sitten tutustumatta kunnolla rataan ja ajattelin, että no se menee, niin kuin menee.
Rata sinäänsä meni paremmin, kuin ensimmäinen. Möhkis hyppäs paremmin, mutta ihan alkumetreillä unohdin radan. Sain kuitenkin suorittaa loppuun asti. Yhdestä esteestä Möhkis kipitti ali, mutta muuten hyppäsi kaikki reippaasti. Loppu fiilis kaikesta oli sitten kuitenkin hyvä.
Nyt olisi ollut kolmet epikset tässä melko lähettyvillä ja se olisikin ollut ihan loistavaa harjoitusta Möhkikselle, mutta kuinka ollakaan, mä oon kaikki ne päivät töissä. Tosi harmi. Toivottavasti niitä kisoja tulee paljon myös ens kuussa. Joskus 20. päivän paikkeilla mulla pitäis alkaa kesälomakin.
Nyt sitten vaan harjoitusta, harjoitusta ja nokka kohti uusia pettymyksiä!