Viimeisen päivän hymy on muistuttanut varmaan lähinnä irvistystä ja silmät ollu puoli ummessa. Loma tulee kyllä ihan todella tarpeeseen.
Joku selittämätön ahdistus on ollut päällä jo neljän päivän ajan, toivoisin senkin helpottavan, kun saa vaan olla.
Pääsee taas kunnolla hevosenkin kanssa asioihin kiinni, eikä aina vaan sitä samaa, moi ja näkemiin hommaa. Itseäänkin harmittaa, kun ei ehdi harrastaa kunnolla. Mulle itselleni, kun ihanne olisi se, että ainakin 3-4 kertaa viikossa pääsisin ratsastamaan.
Tällä viikolla ei otetakaan tuntia, vaan sitten ensi viikon keskiviikkona olisi luvassa taas. Siihen asti harjoitellaan intensiivisesti yhdessä. Opettaja kehoitti viime tunnilla, että nyt voitaisiin alkaa laukkaamaan enemmän.
Ollaan harjoiteltu paljon nostoja ja laukan lyhentämistä, joka alkoi multakin sujumaan jo viime tunnilla hyvin. Ei ollut käynyt pienessä mielessäkään, että tekisin pidätteitä ulko-ohjalla ja ”pumppaisin” sisäjalalla, mutta jumaliste sehän toimi! Hevosesta tuli rauhallisempi, eikä edes suuttunut mulle siitä, että aloin hidastamaan vauhtia. Lopulta se näyttikin vähintään yhtä hienolta, kuin opettajan ratsastaessa.
Tulipas erittäin kiva fiilis. Kehui myös sillon, että se peräänantokin sieltä tuli. En tosin vieläkään ihan tiedä mikä meni oikein, mutta tuntuu siltä, että aina, kun opettaja on paikalla kaikki sujuu erittäin hyvin, mutta sitten kun ei ole, niin jotenkim sitä on ihan hukassa taas.
Nyt tarvii vaan muistella sitä viime tuntia huomenna ja yrittää muistaa, mikä se fiilis oli silloin, kun kaikki sujui erittäin hienosti.
Mulla on kyllä niin hitsin kiva fiilis, kun ajattelen, että kohta mä oon lomalla, ihan oikee loma ja aikaa itselleen, vau. Toivottavasti en ihan stressaannu siitä, että joutuu olemaan tekemättä mitään.Mun kun tuntuu olevan nykyään hankala vaan olla ja huilata. Koko ajan pitäis olla menossa.
Ihan varmasti herään joka aamu samaan aikaan, kuin työpäivinä.
Tänään olisi pitänyt yhden undulaattien munista kuoriutua, mutta aamulla munat olivat edelleen ehjiä. Mulla on aika vahva tunne siitä, että välttämättä eivät nuo kaksi viimeistäkään ole hedelmöittyneet, vaikka sitä kovasti toivoisin. Jos nyt viikon sisään ei kuulu mitään ja viimeinenkään muna ei ala kuoriutumaan lähtee pönttö veks, Kiwi todennäköisesti myös hylkää munat, kun huomaa, ettei niistä mitään tule. Näin kävi edellisillekin. Sitten seuraavan kerran pesitystä mietitään ehkä vuoden päästä, jos on silloin ajankohtainen.
Asiasta kolmanteen, on tosi kiva, että sää on alkanut lämpenemään, ihan tuli semmoinen keväinen fiilis, kun aurinko paistaa ja ilma on melkeen lämmin.
Mulla on suunnitteilla viedä linnut kotiin töistä, jotta pääsevät parvekkeelle sitten asustamaan. Myös kissanpuu siirtyy sinne. Siitä saakin sitten ikäänkuin yhden ”lisä huoneen” käyttöön.
Kaikista eniten odotan, että hevoset pääsee kesälaitumelle, silloin tulee se tunne, että nyt on kesä! Ehkä vähän aikaista riemuita siitä, kun on vielä lunta maassa, mutta saahan sitä haaveilla…
Aikaisemmin osallistumaani novellikilpailuun tuli nyt tulokset. Ei voittoa, mutta tarina julkaistaan. En kyllä odottanutkaan, että sieltä mitään rahaa saisi, enkä odottanut, että ylipäätään sitä julkaistaan.
Se tieto oli ihan mukava. 🙂
Illalla tallilla poiketessani huomasin myös, että Donnan mahassa oleva liikaliha on pienentynyt huomattavasti, jes!
Sitte saunaan kera siiderin ja loma alkakoon!
ps. en kyl tosiaan ymmärrä, miks toi alun teksti on tommosta pientä. Vaikka mitä yritin, niin mä en saa sitä normaaliksi.