Jopas olikin hankala avata aamulla silmiä, kun tiesi, että tänään on herättävä töihin. Näin kaikenlisäksi vielä jotain mukavaa unta, jota en enää tähän hätään muista, mutta jatkoin sitä torkun verran. Selviydyin kuitenkin kunnialla ja ajoissa sorvin ääreen ja kuun viimeinen päivä olikin tällä kertaa melko hiljainen.
Päivä sujui erittäin sutjakasti, sillä otin itseäni niskasta kiinni ja otin tavoitteeksi saada nyt meiltä takaosan tyhjäksi. Sorkkarauta viuhui ja sain hajottaa tavaraa oikein raivolla (jestas, että teki muuten hyvää!). Lopputulos on aika katastrofaalisen näköinen, mutta huomenna pitäisi tulla roskalava ja saa heittää nämä kaikki roinat sinne. Yököttävää oli, että tämän hyllyn alta, jonka hajoitin löytyi kaksi kuollutta hiirtä (ja mä jos kuka pelkään kuolleita asioita, jopa kasveja).
Päivään mahtui myös muutama tosi kiva asiakas, joiden kanssa tuli turistua vähän pidempikin tovi. Sain myös koulutusta uudesta ruokalanseerauksesta (joka tosin tuli jo ennen joulua, mutta tämä edustaja ei ollut ehtinyt tulla). Olipa mukavaa nähdä tätäkin ihmistä, kun ei olla pitkään aikaan tavattu ja hänen kanssaan tulee aina puhuttua muutakin, kuin työasioita.
Kellon lähestyessä kuutta soitti tallinomistajamme ja kertoi, että hän on ottanut jo Donnan sisälle, kun sillä oli vilu ja on siivonnut myös karsinan. Mun ei siis tarvinnut mennä tänään tallille ollenkaan, mikä ei lainkaan haitannut, pääsin jatkamaan suoraan kotiin.
Käytiin vielä kaupassa ja katkasin terveyskierteen ostamalla yhden saunajuoman. Tehtiin vielä ruokaa ennen saunaa. Huomasin tossa äsken, että nyt kun on tullut kylmät ilmat, niin mun iho on alkanut oireilemaan (lievä atooppinen ihottuma), ikävää. Myös mua vähän huolettaa, että mulla on vähän ”paksu” olo. Taidan lisätä tehtävä listalle taas kakskyt vatsaa joka ilta!