Että jaksoi aamulla väsyttää! Tuntui kamalan vaikealta avata silmiä ja nousta ylös. Kuitenkin sain kunnialla kömmittyä sängystä alas ja ehdin nauttimaan aamuteestä ennen töihin menoa. Olisin toivonut vähän vilkkaampaa päivää, mutta iihan sopivasti niitä asiakkaita kuitenkin kävi. Nopsaan se aika vaan menee. Kohta on huhtikuu!
Poikkesin töiden jälkeen taas tallilla hommat hoitelemassa ja Donnan ruokkimassa. Siitä posottelin kaupan kautta kotiin tekemään lämpimiä voileipiä. Niitä voi tehdä monella tavalla, tässä mun:
Ruisleivän päälle voin jälkeen makkaran siivuja. Sitten suolakurkkua ja paljon juustoa. Uuniin 200 asteeseen n. 15-20min, kunnes juusto päältä on saanut väriä.
Mä olen vaan niin sairaan ahne, että suuni poltin, kun pakko oli päästä syömään sitä 200 asteista leipää… ei se mitään, nälkä lähti. Jos johonkin en koskaan pystyisi, niin sairastamaan syömishäiriötä. Mä rakastan ruokaa niin hirveesti, että täytyy olla tosi pahasti joku vialla, että mä en syö. Niin, kun silloin reilu pari vuotta sitten. Silloin lopetin syömisen, sekä juomisen kokonaan koettuani elämääni vavisuttaneen kriisin. Olin pitkään syömättä, tahdoin vain kuihtua pois. Olin tosi laiha. Kun jouduin alkamaan syömään jotain, etten sairastuisi pahasti, oli jopa banaanin syöminen vaikeeta. Söin sitä yhtä pirun banaania viisi tuntia! Jokainen suupala yökötti niin paljon, kun kehoni oli jo tottunut pärjäämään ilman ruokaa ja käyttämään itsestään ravintoa. Siitähän sitten kipusin pikkuhiljaa ylöspäin, kun aloin muutenkin voimaan paremmin. Nyt sitten tuntuisi ihan mahdottomalta ajatukselta lopettaa syöminen.
Nyt sitten vaan odottelen, että alkaa ensin Simpsonit, sitten Viidakon tähtöset ja sitten tulee Iholla. Mä olen niin telkkarin orja, kuin ihminen vaan voi olla. Mietin tossa yks päivä, että tulisin varmaan lopulta hyvin toimeen ilman tietokonetta, mutta en ilman telkkaria. Sillon, kun vasta tapailtiin tuon murun kanssa ja sillä ei ollut töllöä, niin musta tuntu aina tosi oudolta mennä sinne, kun kaikki piti katsoa tietokoneelta. No, onneksi mulla oli telkkari.
Siinäpä sitä oli taas juttua kerrakseen, taidan lopetella kirjoittamisen tänään tähän.